Madam Gikineh elämä Gambiassa ja hiukan muuallakin

Eilen mentiin jo toista kertaa tänä vuonna rannalle. En vieläkään uinut. Ehkä sitten kolmannella kerralla jo uisinkin. Kovin hiljaista oli aamupäivästä rannalla. Oikeastaan vain turisteja. Sunnuntai iltapäivisin rannalle saapuu myös paljon paikallisia. Pelaavat jalkapalloa ja käyvät näyttäytymässä. Myös perheitäkin näkyy Sunnuntai iltapäivisin kaupunkien rannoilla. Uusi viikko vierähti käyntiin ja arki rullaa taas omalla painollaan. Ruukku puutarha ja banaanit tarvitsevat huolenpitoa. Tietysti myös kaikenlaista siivoamista löytyisi jatkuvasti. Sitä kylläkin välttelen erittäin sujuvasti. Hiekkapölyn vuoksi pölyt pitäisi pyyhkiä päivittäin ja lattiat lakaista ainakin. Madam valmisti vain hyvän brunssin ja pesi koneellisen valkoisia pyykkejä. Naapureiden pyykit kuivuvat kuralätäkön päällä. Sateita ei ole nyt ollut kahteen päivään, mut kuuma, kostea ilma todellakin on. Meidän pyykit kuivuvat toisen kerroksen parvekkeella. Vielä pitää ajella kiertoteitä paikoittaen. Varjossa täällä 38 a

Kamalaa, likaista ja märkää. Painostavaa, kuumaa, ukkosta, salamoita ja kaatosadetta. Kauan odotettu, pelätty sadekausi on täällä. Madam ei pidä sadekaudesta yhtään. Tänävuonna sadekausi alkoi normaalia aikaisemmin. On tehnyt jo toista viikkoa tuloa ja nyt toissa yönä alkoi kunnolla. Eilen vielä kiersin lätäköitä, kun menin torille. Tänään en menekkään torille lainkaan koska parvekkeelta katsottuna ihmiset nostavat puntit tai helman ylös ja kahlaavat vedessä. Toiset kadut on muuttunut kokonaan järviksi. Ne on parempi kiertää kokonaan. Yleensä samat kadut jotka ovat täyttyneet vedestä vuodesta toiseen. Miksiköhän niitä ei ole kunnostettu ajoissa? Parin korttelin päässä katepillari kävi kunnostamassa puolen kilometrin pätkän tietä. Oli oikein kuvaajat myös paikalla. Olisko ollut, jokin projekti minkä rahat menivät lopulta kavereiden taskuun? Madam ymmärtää kyllä, et luonto tarvitsee vettä. Sadekaudella kasvatetaan mm. maapähkinöitä, kassavaa ja riisiä. Ennen täällä oli useampia sadek

On rikkautta saada elää kahta täysin erilaista kulttuuria. Kahdella eri mantereella. Yhdistää kummankin kulttuurin upeita asioita tavalliseen arkeen. Haistaa, maistaa, rakentaa, ideoida, testata, elää ja oppia lisää tästäkin päivästä. Niinkuin kummankin maan historiasta. Madamella, kun ei ole lainkaan tuloja täällä. Niin ei ehkä pitäisi käydä lainkaan meidän paikallis Ikeassa. Tarvitsin vain uudet Fiskarssin keittiö sakset sieltä. Max hieman pureskeli edellisiä. Muutakin tietenkin tuli ostettua. Kaikki ei edes ole kuvassa, kun ovat jo tiskissä. Käytin melkein kaikki loppukuun ruokarahat heräte ostoksiin. Madam mokoma, et voi vastustaa kiusauksia! Niin nyt tarvitsee olla erittäin luova, et syntyy hyvää ruokaa ilman rahaa ja tietysti vielä erittäin terveellistä. Korista löytyy 1kg vehnäjauhoja, tonnikala purkki, tomaattia, salaattia ja aamupala juusto. Yhteensä 2,50€ Ja sitten vaan Madamen kokeilevaan keittiöön hommiin. Tänään Musa lähti hautajaisiin. Tämän Herran olisin halunnut tu

Viime vuonna alkoi Madamen ikäkriisi. On niin paljon kaikkia ihania asioita vielä, joita haluaa kokeilla. Lopppuuko Madamen aika? Hyytyykö hymy? Töitäkin pitäisi vielä jaksaa muutama vuosi. Madamen asenteella ei noita kannata kovin miettiä. Eteenpäin ja kunnosta ja mielialasta pitää hyvin huolta. Arjen rutiinien lisäksi täytyy olla paljon asioita joista tulee hyvä mieli. Me värjättiin eilen molempien hiukset ja herran parta myös. Tänään onkin täällä Gambiassa pyhäpäivä. Paikalliset eivät juurikaan noteeraa päivää. Eivät myöskään tiedä miksi vietetään vapaa päivää. Koulut, virastot ja pankit mm. ovat kiinni. Afrikka päivä näkyy enemmänkin vain ravintoloiden mainoksissa. Madam pesee pyykkiä, käy lähitorilla ja menee kuntosalille. Oliwer ja Max tulivat kans tiedustelemaan saako tänään pyhäpäivän kunniaksi tupla annoksen luita? Saamari, paikallinen energia yhtiö katkaisi sähköt. Tai sähkö ei vaan riitä käyttäjä määrään suhteutettuna. Pyykinpesukoneessa olis ollut vielä ohjelmaa jäljel

Keskiviikkona iltapäipäivästä, kun olin meidän torille menossa vain nopeasti käymään niin näin kaksi kissanpentua. Juoksivat entisen taksi Mersun alta suoraan tielle. Olivat vain hiiren kokoisia ja ei niitä voisi mitenkään huomata autoa ajaessa. Varsinkaan, kun meidän risteys on täynnä roskia. Siirsin ne suojaan muurin vierelle. Koululaisia tuli samalla ja kertoivat, et joku oli ne eilen viskassut riisisäkissä risteykseen roskien sekaan. Niitä oli ollut alunperin kolme. Nyt kaksi ja toinen vaikeasti sairas. Tyhjä riisisäkki oli jo kelvannut jollekkin. Kyllä ihmiset voivat olla julmia. Ostin vain nopeasti Hibiskus kukan kuivattuja terälehtiä ja suunnistin takaisin kotini risteykseen. En ajatellut enenpää vaan nappasin parempi kuntoisen kissanpennun käteeni ja jatkoin matkaani. Vastapäisellä muurin reunalla korppikotka jo odotteli vuoroaansa hoitaakseen toisen. Oman portin takana piti hieman miettiä, kuinka pääsisin sisään. Naapurin Äiti tuli vesisaavi päänsä päällä ja kysyi olenko ku

Aamusta piti suunnistaa pankkiin. Täällä pankissa käymiseen kannattaa varata aikaa. Pankit ovat täällä myös auki Lauantaisin. Kaikista konttoreista saa rahaa jos sitä tilillä sattuu oleen. Ei edes puolella Gambian aikuisista ole pankkitiliä. Maan valuutta on Dalasi ja kurssi vaihtelee päivittäin. Isoin raha on 200 Dalasia, joka tänä vuonna ollut noin 3,5 Euroa. Jos jotain arvokkaampaa haluaa ostaa niin kannattaa pankkiin ottaa kauppakassi mukaan johon pakata setelit. Maassa on muuten edelleenkin muovipussikielto, mut erilaiset kuitukassit on sallittu. Tämän kiellon tarkoituksena oli vähentää muoviroskaa kadunvarsilla. Musa antoi minulle kauppalistan nämä pitää ostaa kaivontekijä porukalle. Mun listalla oli vaan koiranruokaa. Pitää kokeilla uutta laatua onko yhtä laadukasta, kun jo kotona oleva. Oliwer ja Max sai eilen lahjaksi grillattua lampaanpäätä. Oli onneksi paloiteltu valmiiksi. Mun ruoka olikin perinteisempää kanaa, ranskalaisia ja salaattia. Myös se tuli lahjana. Kun tult

Ihanaa saada jotain näkyvää aikaan unelmatontille. Maata on ostettu pikku hiljaa lisää. Tänä vuonna maanoston lisäksi aloitettiin kaivon rakentaminen. Rakentaminen tapahtuu täysin käsivoimin. Ei siis ole todellakaan mikään helppo homma. 18 palmua pystytään säilyttämään tontilla. Hedelmäpuita ja banaania saadaan hyvin myös mahtumaan tontille. Ja vielä joskus sinne nousee piirtämäni unelmatalo. Pitäähän Madamella olla myös isoja haaveita. Haaveet auttavat vielä selviytymään töistä joita olen vielä luvannut jatkaa muutaman vuoden. Madam rupeaa oleen siinä iässä, et pitäisi tietää jo mitä isona tekee. Kaikkea muuta, kunhan ei vaan nukkuvaa puolikuollutta elämää. Tämän sanoi Minna Cant eläessään. Madam haluaa kans edelleenkin elää täysillä ja nauttia kaikesta. Elämä vaan ei aina ole todellakaan helppoa. Tänään se tuntuu hyvältä.

Sämpylä taikina kohoamaan. Vettä banaaneille ja ruukkupuutarhalle. Onneksi laitettiin vesitankki, vaikka ei olekkaan mikään pihan komistus. Paikallinen energiayhtiö Nawec, joka tuottaa tämän maan veden ja sähkön ei ole muistanut taas antaa vettä yli kahteen vuorokauteen. Sähkökin on temppuillut nyt vuorokauden. Sähkö tulee ja menee pois. Pitkään aikaan ei ole ollut näin paljon sähkökatkoja. Tai ei ainakaan kuukauteen. Tosi nopeasti unohtaa edelliset sähköongelmat. Nyt katkokset ovat jo pidempiä, kuin aika jolloin saadaan sähköä. Istun kadulla ja odotan Muhamedia koulusta. Muhamed on 9-vuotias ja käy koraanikoulua. Muhamed löysi aikoinaan meidän Oliwerin vastasyntyneenä roskien seasta meidän risteyksestä. Kiikutti takajalasta roikottaen ja kysyi haluatko tämän? Tietenkin Madam halusi! Muhamed tulikin jo omasta portista oli jo vaihtanut koulupuvunkin pois. Mun piti tiedustella Muhamedilta teinitytön nimeä. Tytöllä ollut joskus oikeanpuoleinen halvaus. Hän ilmesty tänne kaupunkiin pari

Sain lahjaksi ison puolikkaan kassavan. Lähdin meidän paikallistorille ostoksille. Suunnistin ensin päätienvarteen lihakojulle. Koju muistuttaa Suomalaista nakkikioskia. Erona, et tuotteet ovat myyntitiskillä ja koukuissa katosta roikkumassa raakoina. Eivät siis mitenkään kuuma tai kylmä säilytysastiossa. Pienen neuvottelun jälkeen lähdin tyytyväisenä lihat ja luut mukana maailman pienimmässä torikorissa. Korin olen saanut Suomesta ostaessani 6 pilttipurkkia, jotka täyttävät koko korin. Torit kaikkialla maailmassa samoin kauppahallit ovat mun lemppari paikkoja. Niissä naiset vaihtavat kuulumiset. Tärkeät tiedotteet ja tietysti juorut. Madam on kuullut jo pienestä pitäen, et Suomalaisten perussairaus on kateus. Kyllä se sama sairaus löytyy myös täälläkin. Voisin vielä väittää, et täällä näkyy selvemmin ja kuuluu tarinoissa. Täällä, myös toimitaan kateuden nimissä. Vai mitä olette mieltä pitäisikö käydä ostamassa paikalliselta poppamieheltä hiukan loitsuja? Naapurin mies lähetti kotiin

Madame herätys, tarvii ostaa lisää sementtiä. Oho, olen nukkunut normaalia pidempään. Musa oli kuorinut ja paloitellut valmiiksi Mangot jogurtin päälle. Simo lähti naapurista viemään kaivontekijöille sementti rahaa. Mä kipaisin ärrältä hakeen tuoreen tapalapan. On paikallinen leipä mikä on kääräisty ruotsalaiseen sanomalehden sivuun. Ärrä ei ole kaukana, mut monet huomenet kerkesin matkalla vaihtamaan. Maxin ja Oliwerinkin vointia kerittiin kysymään? Juu, voivat hyvin ja odottavat myös aamupalaa. Telkkarista katselimme eri uutiskanavia. Suomi edelleenkin, joka kanavalla edustettuna. Eilen oli myös Suomen Pressa, Päämisteri ja Ulkoministeri lähetyksissä. Sodan kauheudet ja uuden koronan uutisoinnit eivät ole mukavaa katsottavaa heti aamusta. Päivän aloittaminen uutisilla on tullut tavaksi. Onneksi kanavia on paljon ja voi välillä katsoa rakennus, flippaus ja stailaus ohjelmia. Romanttisia elokuvia unohtamatta. Gambia on yli 90% Muslimimaa. Täällä on sulassa sovussa eri uskontokun

Ihanaa arkea, Maanantaina arki palasi. Viereisen koulun oppilaat kajauttivat hienosti Gambian kansallislaulun heti aamusta. Seisoivat juhlallisesti asennossa koulupuvut päällä. Katseet suunnattuna valtion lippua kohden. Oppilailla olikin normaalia pidempi loma, kun Ramada, eduskuntavaalit, Pääsiäinen, Koriteh ja vielä Äitienpäivä olivat kaikki reilun kuukauden sisällä. Nyt arki tuntuu hyvältä. On selkeästi arki ja viikonloppu. Tänään lähdettiin aamusta hyvissä ajoin "töihin" unelmatontille. Tarkoituksena oli tyhjentää rakenteilla oleva kaivo vedestä. Oli duunivaatteet, vesipullot, kalasatamasta ostettiin saaveja. Matkalla Gunjurista runsaat täytetyt aamiais patongit. Kameran olin myös ladannut valmiiksi. Tyhjät pikkupullot palautettiin kylän mehujen tekijälle ja otettiin vielä Fonjomehua jäisenä useampi pikkupullo. Ai, että nautin kunnon ruumiillisesta työstä ja nyt sitä on tarjolla koko päiväksi unelmatontilla. Madam haluaa päästä lähemmäksi unelmaansa, vaikka vain pien