Madam Gikineh elämä Gambiassa ja hiukan muuallakin

Älä tule paha kakku! Tule hyvä kakku! Aina ei voi onnistua täytyy vaan yrittää uudestaan. Onneksi tämän kakun pystyi pelastamaan. Leikkasin vain kaiken palaneen pois päältä. Kookos- pähkinäkakku oli hyvää. Elämässä kaikki ei ole noin helppoa. Me tuulessa heilutaan ja taivutaan. Välillä kompastutaan ja kaadutaan. Periksi ei anneta. Mennään eteenpäin määrätietoisesti. Unelmat on tehty toteutettaviksi. Paljon vaatii töitä ja suunnittelua. Uskon kuitenkin vakaasti, että onnistuu. Madam tarvitsee voimabiisiä, voimauttavaa lukemista, herkkuja. Nyt myös erilaisista tuoksuista on tullut hyvinkin tärkeitä. Gambiassa on yksi kylä, joka saa minut voimaantumaan. Kartong etelässä, Senegalin rajan tuntumassa. Kylä on eheyttänyt minut ja antanut voimaa. Samalla se on selkeyttänyt ja antanut rauhaa. Tavallaan kylä on pelastanut minut. Gambian vahva yhteisöllisyys joskus kuristaa minua. Tulenhan Suomesta, erittäin itsenäisenä naisena. Tarvitsen tilaa hengittää ja olla välillä yksin. Olen myös ede

Meillä on myös Paikallis-Ikea. Oikealta nimeltään Amsterdam suuri 2 kerroksinen jättikirpputori. Tavarat tulee merikonteissa Hollannista. On kuolinpesien tyhjennyksiä, huonekaluja, vaatteita ja paljon Ikean tavaraa alkuperäis pakkauksissa. Tämän takia olemme antaneet tämän käyttämämme paikallis nimen. Mitään en eilenkään tarvinnut, mut tuli tunne nyt Paikallis-Ikeaan. Kaikkea turhaa ja tarpeellista sieltä on tullut raahattua kävellen tai vaikka taksin katolla. Eilenkin päätin, et mitään en en välttämättä osta. Tai jos ostan niin pitää mahtua ostoskassiin! Kävelin siis kumpaankin suuntaan. Kuntokin koheni samalla, kun Madam taapersi hiekassa. Eiliset arteet löytyvät ylläolevasta kuvasta. Kuvasta puuttuu teräksinen uunivuoka, joka on jääkaapissa. Tein eilen ekaa kertaa itse alusta asti valkosipuliperunoita. Minulta on joskus kysytty myös, et millä tyylillä sisustan Gambiassa? Öö olisko puska, roska, romanttinen tyyli hyvä? Silloin siis asuin puskassa, kylässä maaseudulla. Puskaan halu

Olipa aamuinen yllätys mukava. Oliwer ja Max haukkuvat ihmeissään ja juoksevat pientä pihaa ympäri. Naapurin mango puuhun oli tullut toistakymmentä apinaa syömään mangoja. Meidän pihassa istui vesitankin päällä 2 vartiossa. Eivät olleet yhtään kiinnostuneita koirien haukkumisesta. Tämä oli vasta toinen 2.kerta kun näen meidän tontilla apinoita. Asutaanhan ihan kaupunki alueella. Kuvan otin yläkerran vessan ikkunasta, ennen kuin kiirehdin pukemaan ja ulos laskemaan montako apinaa on kylässä. Apinat vaeltavat etsimään ruokaa läheiseltä apina puistosta. Niiden elinolosuhteita on taas viime vuodesta pienennetty. Ja niillä on nälkä. Ymmärrän, et ne tuhoavat ihmisten puutarhoja niitten touhuja on vaan niin mukava seurata. Kyyhkysen poikaset, jotka syntyivät meidän yläkerran parvekkeella eivät osaa vielä lentää. Eivät kylläkään enään mahdu myöskään pesäänsä. Heidän äiti käy vielä niitä ruokkimassa. Ovat nokkaruokinnassa. Myös parvekkeen toiseen pesään on ilmestynyt munat ja siellä ahertaa p

Madam on tehnyt erilaisia kokeiluja tälle Pääsiäiselle. Vanhat perinteet kananmunien maalauksesta vaihtuivat tänä vuonna kananmunien tatuointiin. Esivalmisteluihin meni hiukan aikaa, kun piti keksiä mitä käyttäisi nailonsukkien tilalla. Kunnes Madamella välähti. Äkkiä viereiselle torille ostamaan nailonpipo jota käytetään peruukkien alla. Yllätykseksi paketissa onkin aina 2 kpl. Aina vaan parempi tulee enemmän tatuoituja Pääsiäismunia. Varsinainen tatuointi tapahtui lehtipersiljalla ja punasipulien kuorilla. Koko viritelmä laitettiin kiehumaan normaalisti kattilaan ja annettiin jäähtyä siellä. Madam ja Simo varovasti availi kuminauhoja nailonpipojen ympäriltä ja jännitti onnistuuko tatuoinnit. Simo oli tullut vain hetkeä aikaisemmin paikalle ja ei ensin ymmärtänyt lainkaan mitä Madam puuhaa. Huippua, tatuoidut Pääsiäismunat onnistuivat. Tänä vuonna Ramada ja Pääsiäinen ovat yhtä aikaa. Monesti saan Ramadan ruuan lahjana niin tuli tämäkin herkkuruoka missä oli vielä Untuja mun suosik

Madam oli jo reippaasti päälle kolmenkympin, kun oppi juomaan kahvia. Työskentelin 11 vuotta Suomen Punaisella Ristillä Vammaispalvelussa. Kahvin juonti oli sosiaalinen tilanne asiakkaiden kanssa. Kahvit juotiin niin ilossa, kun surussakin. Muistan yhdenkin tapauksen, kun tultiin asiakkaan kanssa sairaalasta ja hän oli saanut juuri syöpä diagnoosin. Halusi, et mennään kunnon kahvilaan juomaan hyvät leivos kahvit. Sain myös oppia ihan melkein kädestä pitäen, kuinka keitetään hyvät pannukahvit. En kuitenkaan ole oppinut koskaan käyttämään Maitoa/Kermaa tai Sokeria. Madamen piti päästä ihan katsomaankin missä sitä kahvia kasvaa? Suunnistin Costa Ricaan ja opin paljon muutakin sillä matkalla. 40- vuotis synttäreillä Jamaicalla rakastuin kahviin nimeltä Blue Mountain. Nykyään minulla on monia lemppari kahveja. Yksi niistä on Cafe Touba, joka tulee Senegalista. Haluan maistella erilaisia kahveja. Tänään juon Cape Verde kahvia mutteripannulla keitettynä. Kahvi on edelleenkin minulle hyvin so

Tänään ei taas tarvinnut tehdä juurikaan itse ruokaa. Inkivääri-Carry Kana on todella hyvää. Ei lainkaan liian tulista. Aina kylläkin pistää hymyilyttämään, kun tomaatit tulee ilman siemeniä. Täällä vanhan uskomuksen mukaan tomaatista pitää poistaa siemenet, ettei masussa ala kasvaa tomaatti pensas. Minä söin taaperona vain tomaatin siemeniä ja Wigreenin maksamakkaraa. Nykyäänhän ei maksaa saa syödä edes odottavat äidit muistaakseni. Saati graavattua lohta. Madam kylläkin rakastaa lohta. Madam ja kokeileva keittiö testasi tänään persilja-valkosipuli voin. Löysin siivutettua vuokaleipää My Supermarketista. Täällä paahtoleipä on tosi höttöä ja siihen on lisätty sokeria Nigerialaiseen tapaan. Tämä vuokaleipä oli hyvää ja persilja-valkosipuli voi onnistui hyvin. Testasin sen Simolla ja Musalla. Simo meidän kotiapulainen ei ollut koskaan nähnyt leivänpaahdinta. En minäkään ollut nähnyt ennen karitsan syntymää näin me opitaan kummatkin uutta. Jaksaa taas hyvin treenata kuntosalilla, kun s

Teen välillä itse Ramadan ajan ruokia. Auringon laskun jälkeen aloitetaan syöminen ja juominen ensin kevyesti. Madam ei välitä itse puuroista ne eivät maistuneet edes lapsena. Keskiyön ruoka kylläkin maistuu. On salaatteja, raasteita ja erilaisia papumuhennoksia. Lihaa tai kalaa. Eilen tein supermarketin pakastealtaasta Döder Kebabbia se maistui meille kaikille. Yhdessä syöminen isolta tarjottimella on myös erittäin mukavaa. Ramadan aikana myös maistuu, kaikki makeat leivonnaiset. Madam tykkää kyllä niistä myös muulloinkin. Omena piirakkaan käytin myös vahingossa meidän kotiapulaisen Simon omenan. Onneksi Simo tykkäsi piirakasta ja ei laittanut pahakseen. Piirakkaan käytin ruskeaa sokeria ja Ranskalaista omenasosetta. Gambiassa oppii myös luovaksi kokkailemisessa, kun aina ei saa kaikkia aineosia tai sit ei yksinkertaisesti pysty ostamaan näillä hinnoilla. Olin useamman viikon etsinyt Kaardemummaa. Vihreitä kokonaisia Kaardemummaa löytyy kylläkin. Halusin kuitenkin samaa mitä Suomess

Mä koen ja näen kaiken erittäin vahvasti. Minulla ei kuitenkaan ole mitään supervoimia.Ympäristön havannoiminen kiinnostaa todella. Olen puhelias ja avoin, mut jotkut asiat ovat vain minun omia. Gambiassa olen opetellut uudelleen itsehillintää. Suomessa opettelin samaa asiaa viimeksi teininä. Nyt melkein unohdin vuodenvaihteen kaaottisen asian jossa minua syytettiin omanedun tavoittelemisesta työssäni! Melkein 37 vuotta ajattelin ensin tyttäreni hyvinvointia, jonka jälkeen tulivat poikani. Nyt osaan jo hiukan ajatella itseäni olenhan Madam! Työstäni kuitenkin edelleen tykkään. Lupasin vielä tehdä sitä muutaman vuoden, kunnes jään täysin tänne Gambiaan. Tai, joo en ainakaan vietä täällä yhtään sadekautta. Olen allerginen ja mulle tulee nyppyjä!

Kun kiinnostuksen kohteina on miljoonia asioita niin uteliaisuus vie edelleenkin eteenpäin. Monta vuotta tuli vain rakennettua täällä Gambiassa ja ei kerinnyt tutustuun syvemmin maan moninaisuuteen. Meille on muodostunut tavaksi pitää nyt uusien asioiden ja paikkojen tutkiminen kerran viikossa. Upeita pieniä kyliä. Vaatimattomien rakennusten ympärillä elämä, joka ei todellakaan ole täällä helppoa. Pelkästään päivän tärkeimmän aterian valmistaminen vie aikaa monia tunteja. Ensin pitää saada polttopuita mitä käytetään nuotiolla. Polttopuiden saaminen ei ole mitenkään itsestään selvyys. Maa, kun on kuvainnollisesti jättisuuri kissan hiekkalaatikko. Hiekkaa on kaikkialla ja hiekassa, kun ei kasva tunnetusti mikään. Vedensaanti onkin yksi elämän elinehto. Puhdas juomavesi onkin jo luksusta. Täälläkin oli ennen useampia sadekausia. Nyt sadekausia on vain yksi, joka alkaa meidän Juhannuksen aikoihin ja päättyy Lokakuun alkupuolella.

Musa valmisti eilen pähkinä puuroa. Valmistus tapahtui ensin kaasuliedellä, jonka jälkeen laitettiin pesään hautumaan.

Elämä ja kuolema on vahvasti esillä joka päiväisessä elämässä Gambiassa. Kuolema pysäyttää arjen työt. Yhdessä sureminen ja vainajan kunnioittaminen alkaa heti kuoleman tapahduttua. Islamilaisen uskonnon mukaan vainaja pitää haudata vuorokauden sisällä. Vauvan syntymää pitää juhlistaa Nimenanto seremonialla. Yleensä pidetään 10.pv syntymästä.

Kerran vuodessa meillä on Juhlat. Vietetään kerralla Madamen synttärit, meidän Hääpäivä ja talon harjakaiset/tuparit. Tämä kuva on tupareista. Ens vuonna päästään taas juhlimaan harjakaisia.

Tullessani Gambiaan 2004 minulla ei ollut mitään tietoa maasta. Juu,tiesin, et aurinko paistaa ja sijaitsee Länsi-Afrikassa. Otettiin hotellikin sillä perusteella jos unohtaa hotellin nimen sen pystyy päättelemään. Mansea Beach hotel. Manse=Tampere. Nyt tiedän jo, et sana Tampere on Wolofin kielellä väsynyt.