Madam ei ole Fatumata

Madam menetkö torille? Juuh. Näin kysyi kodintarvike myyjä aamulla ajaessaan pyörällä ohi. Hienoa Madam, annan sulle uuden nimen Fatumata. Madam ei ole Fatumata. Eikä myöskään tarvitse uutta nimeä. Kodintarvikemyyjän kysymys juonsi siitä, et yleensä kotiapulainen menee torille tinkaamaan päivän vihannekset ja tapaamaan muita kotiapulaisia. Madamella ei ole kotiapulaista. Ja siihen on monta syytä. Madam on köyhä. Meillä asuu Oliwer ja Max. Madam haluaa kulkea välillä nakkena kahta kerrosta edestakaisin. Edellinen kotiapulainen Simo myi Musan pieneksi käyneen bisnespuvun ja Madamen sauvasekoittimen. Häipyi laittomalle backway matkalle ja upposi Atlantin aaltoihin. Madam rakastaa toreja ja tinkaamista.

Tänään iltapäivästä Madam pyyhälsi kauneus salonkiin manikyyriin, kun eilinen sitrushedelmien siementen istutus tuhosi loputkin kynsilakat. Meidän koko katu on remontissa ja poissa paikoittain käytöstä. Madam joutui uudessa mekossaan kiemurtelemaan kaivausten välissä. Naisten puutarhan kohdalta oli vain pari kinttupolkua vaihtoehtona. Madam valitsi muurin vierustan, kun siinä pysyi varmemmin varpaat kuivana. Outo rapina, kahina kiinnitti Madamen huomion. Ja pelästyminen kummallakin oli taattu. Toista metriä pitkä käärme ohuessa keltaisessa luomuksessaan kiemurteli Madamen oikean jalkapöydän vierestä. Onneksi Babucarr oli tehnyt Madamen uudeksi mekoksi lyhyen ja leveähelmaisen asun, jolla pystyi pinkaisemaan nopeasti eteenpäin. Perille päästyään Madam joi kahvit ja istui nauttimaan käsien ja kynsien hoidosta. Ainut mietittävä asia oli kynsilakan väri. Hyvää Kansainvälistä Naistenpäivää.