Musa lähtee viettämään Tobaskia maalle. Madamen tarjoiluastiat Musa vei jo eilen. Madam ja koirat saavat Tobaski ruuat valmiina kotiin tuotuna. Tai niinhän niiden piti tulla. Tobaski on Muslimien uhrijuhla. Toinen vuoden tärkeistä juhlista. Siihen liittyy köyhemmille ihmisille ruuan antaminen. Täällä, kun suunnitelmat muuttuvat kokoajan eikä niihin voi yleensä edes varautua. Niin tapahtui nytkin. Musa soitti autosta. Madam tule heti valkoiseen taloon. Madam hiukan empi niin Musa sanoi, et sua odotetaan täällä. Madam hölkkäsi paikalle. Madamen pitäisi tulla viettämään Tobaskia valkoiseen taloon. Talon emäntäkin tuli autollaansa paikalle ja toisti samat asia Madamelle. Madamelle ei jäänyt muuta mahdollisuutta, kuin kiittää kutsusta ja kertoa, et saapuu paikalle klo:14.00. Ei, ei Madamen pitää tulla paikalle jo Brunssille. Okei Madam tulee, kun kerkiää. Madam kiirehti kotiin. Vaatteet ja asusteet eivät ole ongelma Madamelle, mut mitä pitää viedä tuliaisena valkoiseen taloon. Madam ei ole koskaan ollut siellä sisällä. Nähnyt kylläkin useita juhla valmisteluita ja vieraitten lipumista portista sisään. Madam ei voi mennä paikalle vinkku ja rommipullo kainalossa tuliaisena. Talon emäntä on ottanut Madamen auton kyytiin muutaman kerran, kun Madame on ollut palaamassa kuntosalilta. Madam päättää leipoa pellillisen omenapiirakkaa ja leikata ne pieniksi coctail paloiksi.
Kotona on banaaneja ja mangoja. Hedelmä myyjät ovat pöytineensä kadunvarsilla normaalisti myymässä. Tänään on Tobaski ja juhlapäivä ei siis myyjiä kadulla. Omenahillon lisäksi Madam tarvitsee muutaman omenan piirakan päälle. Meidän kadun lähin hedelmämyyjä ei varmaankaan kaukana asu. Miehet ja pojat ovat juuri Moskeijassa rukoilemassa juhlan kunniaksi. Joten nyt Madam pitää kiirettä ja kolkuttelee oville. Asuuko täällä hedelmä myyjätärtä? Ensimmäisessä talossa ei asu. Muutaman korttelin päässä asuu, mut ensin pitää kääntyä. Madam suunnistaa eteenpäin päin ja kysyy taas hedelmämyyjätärtä. Seuraavasta risteyksestä oikealle. Vastaan tulee jo rouva juhlavaatteissa ja moskeija huivi käsissä. Hän vie Madamen hedelmä myyjättären kodin ovelle tontin perälle. Myyjätär on ihastunut, kun Madam tulee vierailulle, vaikkakin kaikki naiset ovat jo sonnistautuneet rukousasuihinsa. Moskeijassa miehet ja naiset rukoilevat eriaikaan. Madamelle ollaan jo tuomassa tuolia pihalle. Täydelliset omenatkin löytyy ja Madam kiirehtii kotiin. Useamman kerran Madam niiaa niksauttaa, kun vanhempia miehiä tuetaan heidän tullessaan moskeijasta. Osalla on myös arvokkaan näköisiä kävelykeppejä. Madam ei tunnista näitä herroja, vaikka osa heistä puhuttelee Madamea oikealla nimellä. Madamhan ei ole mikään oikea leipuri. Omenapiirakka onnistui, vaikka munista osa oli pilaantuneita ja taikinaan tuli vain 2 kpl, kun niitä olisi oikeasti pitänyt olla 4. Sillävälin, kun piirakka jäähtyi niin Madam kävi viemässä banaaneja naapureitten lapsille.
Vihdoin Madam oli valmiina valkoiseen taloon. Tai niin Madam luuli. Eihän täällä kotona ollut Musaa, joka auttaa vaatteiden pukemisessa. Oliwer ja Max eivät osaa sulkea vetoketjuja tai laittaa niskan nappeja kiinni. Madam siis pinkaisi puolipukeissa naapuriin ja pyysi Kombea sulkemaan vetoketjun ja napin. Valkoisen talon puutarha oli valtavan kokoinen. Emäntä apulaisineen oli juuri aloittamassa lounasta naisporukalla talon takana puutarhassa. Miehet söivät talon etuosan ulkokatoksen alla. Ruuaksi oli lihaa ja ranskalaisia. Suoraan sormin isolta tarjottimelta leipäpalaa käyttäen haarukkana.
Tälle blogikirjoitukselle löytyy myös osa 2!
VastaaPoista