Madam Serrekundassa

Vuonna 2004, kun Madam tuli ensimmäistä kertaa Gambiaan ja hänet vietiin Serrekundaan markkina alueelle. Madam luuli, et taju lähtee! Haju, lemu ja löyhkä olivat liikaa Madamelle. Ihmisten paljous,kaaottinen liikenne ja eläimet pienissä häkeissään. Oli silloin liikaa. Oppaana oli hotellin tarjoilija työpäivänsä päätteeksi hän sanoi. Madam ei sitten koskaan tule tänne yksin. Pari vuotta menikin, et Madam otti jonkun paikallisen mukaan. Nyt Madam nauttii liikkuessaan yksin Serrekundan kaduilla, toreilla ja kauppahalleissa. Ainoa poikkeus on aina Tammikuussa, kun Madam tulee kalpean ihonsa kanssa suoraan Euroopasta. Silloin pitää aina ottaa Musa mukaan Serrekundaan. Madam käy vaihtamassa Euroja Pyhien hemmojen rahanvaihtopaikasssa. Ei siksi, et rahanvälitys ja vaihtopaikassa huijattaisiin Madamea. Vaan kalpea naama kadulla kertoo jo rikollisille, et juuri tultu lentokoneesta ja setelit käsilaukussa! Oikeasti Madamea ei päivisin peloita liikkua Serrekundassa. Vaan se on kivaa, mukavaa ja terapeuttista. Madam saa olla yksi kaikkien joukossa. Tosi usein Madame on ainoa valkoihoinen tuhansien ihmisten joukossa. Ihmiset tervehtivät Madamea ilman taka-ajatuksia. Monista kauppiaista tullut ihan ystäviä. Eikä todellakaan hinnat nouse Madamen kohdalla. Päin vastoin Madamelle jossain paikoissa hinnat on vielä halvemmat, kuin satunnaiselle ostajalle. Monesti Madamea kutsutaan syömään lounasta. Siitä Madame yleensä kieltäytyy. Mut tänäänkin Madamelle maistui vesimelooni ja tuoreet munkit tarjottuna. Välillä kauppias saattaa kysyä Madamelta apua voitko hoitaa puotia? Pitää käydä jossain? Tottakai, Madamella ei ole kiirettä. Toissa viikolla Madamella oli just tälläinen tuuraus homma. Asiakas tuli ja kysyi Madamelta paljonko matot maksavat. Madame vastasi, et pienet 250 ja isot 1500 dalasia.
Rouvalla oli vastasyntynyt vauva mukana ja teinipoika. Teinipoika lähetettiin ruokaostoksille. Rouva kysyi voiko Madam hoitaa vauvaa. Juu, tottakai. Madam hoiti vastasyntynyttä ja bisneksiä. Vauva oli kuusi tuntia vanha ja nimeksi oli saanut Awa. Täydellinen vauva. Mut niin pieni. Madamen arvio, et vain kaksi kiloa. Ja niin vaalea vielä iholtaan. Vauvat tummuvat pikkuhiljaa syntymän jälkeen. Tukka oli musta ja aika pitkä suorahius. Awa vauvan äitikin palasi samoin perheen teinikin. Kummallakin oli isot ostoskassit. Madam luovutti vauvan äidille. Ja Awa pääsi syömään äitinsä rintaa siinä kiireisellä kadulla.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Madamen paluu Suomeen

Madam lensi Suomeen

Madam ja nyt alkoi syksy virallisesti