Ei olisi uskonut, et aamuista Tapalapa leipää voi olla ikävä. Madam ei saanut Ramadanin aikana lainkaan aamupala patonkia. Ystäväni aina huomautti, et uutiset tulee aina kaupanpäälle. Tänä aamuna Madamen Tapalapat käärittiin ärrältä mukaan saksalaisen sanomalehden sivuun. Musa voi sitten katsoa saksalaisten autojen hintoja samalla, kun syö aamiaista, kunhan vaan ensiksi herää.
Ramadan vietosta jään kaipaamaan näitä ihanan pehmeitä taateleita joita syötiin Musan kanssa useampi laatikko öisin. Meillä täällä Gambiassa ei ole ollenkaan hypermarketteja. On alle 50 supermarkettia. Löytyy myös marketteja. Minimarketteja löytyy paljon. Madam joutuu käyttämään mielikuvitusta välillä millä korvaa puuttuvia ruoka aineita. Madamen teki yksi Sunnuntai mieli Amerikkalaista perunasalaattia. Se on yksi Madamen bravuudeista joita on vienyt, kun tarvitaan nyyttikesti lisukkeita juhliin. Uppoa niin euroopassa, kuin täälläkin. Madam tarvitsi vain kokonaisia suolakurkkuja ja sipulin varsia. ei siis ruohosipulia. Lähin minimarketti ei edes tiennyt mikä on suolakurkku. Lupasi kylläkin tiedustella Senegalista sitäkin. Viime vuonna hommasi luonnonjokurttia myös Senegalista, kuin toivoin sitä. Lamin ei tiennyt silloinkaan sen olemassa olosta. Oli vain myynyt vanilja jogurttia. Tänä vuonna kertoi, et kilon purkeissa on nyt eniten myyty nimen omaan luonnonjogurttia. Madam hämmästyi, kun seuraava marketti oli vielä kiinni. Suljettua ovea kävi ihmettelemässä useampi asiakas. Naapuri kaupasta sanottiin, et tulevat kylläkin töihin ja tarjosivat tuolia. Madam ei halunnut odottaa. Madamea väsytti. Millään ei jaksaisi yksien suolakurkkujen takia raahautua supermarkettiin. sinne pitäisi mennä taksilla, kelellä tai tangalla. Kävellen menisi liikaa aikaa ja polvi ei tykkää taapertaa pehmeässä hiekassa. Madam siis suunnisti torille hakemaan tuoretta kurkkua ja sipulinvarsia.
Jostain kumman syystä Madamen on pakko myös aina tonkia myytäviä kirpputori kamoja. Välillä löytää oikein löytöjäkin, niin kuin nämä aamias lautaset. Kupithan Madamella oli jo kotona valmiina.
Madame arpoi, et käyttäisi jompaa kumpaa etikkaa "suolakurkkuihin". Kurkut sopivan kokoiseksi paloiksi valmiiksi niin maustuisi nopeammin.
Madam päätyi lopulta valkosipuli etikkaan. Netistä löytyi paljon ohjeita ja Madam halusi myös jättää oman kädenjäljen suolakurkkuihin. Jääkaappin maistumaan ja muutaman kerran ravistus. Neljä tuntia muhivat, et päätyivät lopulta amerikkalaiseen perunasalaattiin. Salaatin maku ja koostumus oli jälleen kerran täydellinen.
Madam kun sai Ramadanin aikana 6kg punasipulia lahjaksi. 5kg hienoa sokeria, 3kg maapähkinärouhetta. Niistä pitää myös jotain valmistaa.
Punasipuli oli pohjana meksikkolaiseen lihapataan. Madamhan on erittäin taitava valmistamaan erimaiden ruokia. Madam ei ole kylläkään vielä edes käynyt meksikossa, mut lihapadan osaa valmistaa meksikkolaisella twistillä. Chiliä unohtamatta. Kiitosta Madamen lihapadat saavat aina olivat ne tehty minkä maan tyylillä hyvänsä. Madamkin kiitti kauniisti , kun sai lihakojusta lahjaksi lehmän mahaa.
Se kylläkin päätyi Oliwerin ja Maxin lihojen joukkoon paistinpannulle.
Lihapatoihin voi upottaa lihan lisäksi lähes kaikkea muutakin. Nyt upposi kahdenlaisia papuja. Ja tietysti tomaattia, paprikaa, munakoisoa. Monta hyppysellistä erilaisia mausteita. Lihapata syötiin Basmati riisin kanssa 30 ihmisen ja kahden koiran kanssa auringon laskun jälkeen.
Tämän vuoden Ramadanin lahjaksi saaduista makumuistoista jää kylläkin mieleen tämä upea täydellinen maksa ateria.
Madam tykkää ja nauttii hyvästä ruuasta. Pahaa ei suostu syömään. Kaikkea pitää kokeilla niin, kuin sitä valtavaa rottaa jota Oliwer ei suostunut edes maistamaa. Ei Madamenkaan tarvi enään jatkossa rottaa syödä, vaikka kastike oli mahtavan hyvää. Madam jatkaa makumuistojen hankkimista ja kiirehtii torille.
Ihanan näköisiä ruokia.
VastaaPoista